nonni.
eilen käytiin aika kiivassanainen keskustelu illalla murun kanssa liittyen tähän poikulan jatkuvaan huutoon ja natinaan. se vetos mein erilaisiin temperamentteihin, mutta viis siitä. mä sanoin ettei lapsi marise ilman syytä. oli syy henkistä, sosiaalista tai fyysistä laatua, kaiken avain on se, miten me asiaan suhtaudutaan.
nonni.
selitys kaikelle oli ihan silminnähtävissä tänä aamuna.
vesirokko rokkonen.
ei ihme että poikulaa huudatuttaa.
tämä, niinkun viimesunnuntaikin, on alkanut aurinkoisissa merkeissä.
poikula on panadolitettu, ja tehty sitä mistä se kaikista eniten tykkää. kotihommia yhdessä.
jäbä on hyvä pesemään perunoita, ja sekottelemaan sämpylätaikinaa.
je. parempi päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti