siis uskomattoman paljon hupia voi olla pienestä koirasta.
se kun monissa tunnetiloissa suhauttaa muutaman pissatipan, niin kohteeks joudun kaikista useimmiten mä, joka sitä eniten lenkittelen ja valjaita pueskelen.
koiran mielestä valjaanlaitto on jännittävää.
minä kun olin liitintä kliksauttamassa kiinni, sain käsikupillisen lämmintä kusta siihen käteen mikä oli koiran mahan alla.
joskus se epeli vaan makaa kyljellään, ja kun siihen pujotat valjaita, lentää kusta hienosti esim. metrin kaaressa. note to self: kannattaa mennä valjaanlaittoon koiran selkäpuolelta.
pari kertaa olen joutunut ottamaan koiran kiinni, syystä tai toisesta, vaikka miten varovaisesti toimin, kantamani lasti ruikkaa hienon kusikaaren sylistä pitkin pitäjää.
jouduin nappaamaan sitä myös kertaalleen niskavilloista, kun se yritti syödä villamattoshaalin mun päältä, eikä kiellot menneet perille. nappauksesta säikähtäneenä koira heittäytyi selälleen ja ruiskautti kuset sohvalla istuvan murun päälle. epäreilua? en tiedä.
naurattaa enemmän kun mikään.
mut niinhän se vissiin on todettu. pissahuumori iskee ihmisiin aina.
emmätiä lakkaakse ikinä tota ruikkimista? josse on joku tunnereaktio? vaikka oon toki saanut varmaan jo 5 kertaa valjaat ilman suihkua sille niskaan, mutta se on ihan tapauskohtausta tuleeko kusruisku vai ei.
no, onneks talouspaperi ja tolu on keksitty. ootan vaan sitä hetkeä kun ne kuset on silmässä.
*hah*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti