torstai 2. syyskuuta 2010

...

minä päätin nyt alottaa tärkeemmästä eli itsestäni.
mitään mielen hataruuden oireita mulla tuskin on, ehkä vaan aika vakavaa väsymystä vaan. jospa nyt vaan koitan lepäillä oikeesti joka tilaisuuden tullen ja laitan itseni etusijalle. sitten jaksan olla parempi ihminen.

en olekaan täydellinen, vaikka niin luulin.
enkä jaksakaan aina yrittää olla.
ja sen myöntäminen ottaa koville. tosi koville.

6 kommenttia:

  1. Kyllä. Sitä sun pitää miettiä. Miksi pitäisi olla täydellinen? Miksi juuri sinun? Miksi et voisi myöntää olevasi vajaa? Mikä siinä ajatuksessa pelottaa?

    Miksi pitäisi jaksaa enemmän kuin muut? Milloin ja miten siitä palkitaan vai palkitaanko?

    Miksi se muuten ottaa koville?

    L

    VastaaPoista
  2. ai miksi pitäisi olla täydellinen? no kun mä vaan haluan. pystyn jättämään syrjään epäolennaiset asiat ja löysäilemään sellasessa mikä ei ole tärkeää, mutta ne mitkä haluan hoitaa hyvin, pyrin hoitamaan täydellisesti.

    eikö jokainen halua olla täydellisen hyvä ihminen? ei katkera, ei äkäinen, ei väsynyt, ei kaivella menneitä, ei murehtia tulevaa, ei stressata turhasta?

    mä pelkään sitä että kun löysään jostain, en yhtäkkiä tee mitään, ja kaikki romahtaa. pitää siis jaksaa ja olla tomera.

    siisti koti, puhtaat, iloiset, terveellisesti ruokitut lapset, toimiva parisuhde, hyvät ystävät ja reipas elämä ovat mun prioroteetti-listalla ekasijalla. enkä säästele itseäni niitä hyysätessäni.

    töissäkin olen perfektionisti sillä osalla että teen parhaani niiden ihmisten edestä, jotka on joutuneet kanssani tekemisiin. en tosin enää kanna asioita kotiin, ja itke muiden murheita, mutta niinkin on ollut, kun olen yrittänyt pelastaa koko maailman ja kaikki ihmiset.

    ehdin eilen touhutessani myös liittyä luomukasvislistalle ja tilata lisäaineettomia leipiä, perheeni hyvinvoinnin takeeksi.

    tajusin vaan ohessa olevaa postausta kirjoittaessani, että mulla väsymys vaan lisää kierroksia, ja se että olen kokoajan kuin persuksiin ammuttu karhu, ja loukkaannun kaikesta, saattaa johtua siitä että nukun ja syön todella vähän.

    siksi nyt yritän nukkua, vaikka muru väsyisi pojan yöhoitamisesta. (mitä olen pyrkinyt välttämään koska jaksan itsekin "ihan hyvin".) ja koitan nukkua myös päiväunia, vaikka se olisi rakkaideni kanssa vietetystä mulle tärkeästä ajasta pois.

    luvattuani eilen vielä yläkerran naapurille lastenhoito- ja hakuapua (kun tiedän miten vaikeeta hänellä on) aion karsia muun turhan hösläämisen.

    ja sanoa joskus ei.
    ja olla joskus epäjaksava.
    ja pyytää joskus apua.

    en tiedä L, muistatko kun mulla alkuraskaudesta oli noro? itkin, oksensin, ripuloin ja kuumeilin vessan lattialla kolme päivää. lapset hoisin miten taisin. pyysinkö keltään apua? ...ei tullut mieleeni... vaikka auttajia olis ollut lähipiirissä vaikka muille jakaa.

    tällänen mä vaan olen. en voi sille (näköjään) mitään. vaikka vähän yritän.

    VastaaPoista
  3. Pikaisesti: Kannattaa yrittää. Vaikeeta se on perfektionistille. Käytä vaikka sellaista oikoreittiä, että oikeesti olet paljon täydellisempi löysäävänä ja relaavana. Aidosti ja nautinnolla rela, läsnä, voimissaan ja oma itsensä vs. täydellisen puhdas koti ja ne muut asiat? Ja onhan epätäydellinen roso aina täydellistä ja kokonaisen, säröttömän ehjää kiinnostavampaa!

    Voimia!

    VastaaPoista
  4. olen reetta samaa mieltä. rosoisuus on kaunista ja kiinnostavaa. täydellisyys jopa vaivannuttavaa.

    ja iso kiitos kommenteistanne, ja tsempeistä.
    kyllä tää tästä, kun edes hiukka osaisin löysää omaa isoa ruuvia tuolta pääkopasta.

    VastaaPoista
  5. Voimia ja jaksamista!!! Muistaisin, että tästä jossain vaiheessa jo "puhuttiin" ja itse kerroin samankaltaisista fiilareista ja oloista.

    Itsekin kuvittelin etten ole väsynyt ja kyllähän minä jaksan. Kunnes oli pakko herätä ja oivaltaa ettei ole synti nukkua niitä päikkäreitä.

    Tsemppiä! Kyllä se helpottaa, kun saat hieman nukuttua. Aluksi menee melkein pahemmaksi, mutta kyllä se helpottaa. Ja sinä olet ihan superäiti, väsyneenäkin. Itsesi kannalta on parempi vain välillä hieman nukkuakin.


    -fairy-

    VastaaPoista
  6. kiitos vielä. kyllä tää tästä.
    nyt alkaa jo helpottaa kun neljä yötä nukuin sikeetä unta, ja päikkäreitä päälle. nyt taas yh-viikot meneillään, ja hyvin tuntuu jaksavan.

    taitaa sitä akkujen latausta tarvita meistä jokainen. toisinaan.

    VastaaPoista