en pysty taas keskittymisongelmineni kirjottamaan mitään kokonaista asiaa. taas tulee vaan rimsramssua. olkoon se niin.
- sain äsken kivan puhelun. esikoiseni lähti perjantaina mummolaan sairastamaan. syistä ettei se sairastuta muita, ja että se saa kaiken huomion ja hoivan. nyt soitti mummi, ja he on viemässä esikoista lääkäriin kun vointi on niin huono. itse aihe mistä mummi mulle soitti (oonhan toki päivittäin kysellyt esikon vointia), oli antibiootit, kysyi vaan multa lupaa ottaa niitä isolle muksulle jos tauti vaatii. ihanasti! mummi tietää että en kauheesti noista antibiooteista perusta, mutta neljä pvää kolmeysin kuumeessa, oksentaminen, raastava kurkkukipu ja paine keuhoputkissa on musta ihan päteviä syitä sallia mun neljätoistavuotiaalle esikoiselle elämän toiset antibiootit jos lääkäri niin katsoo parhaksi. mutta ihana että mummi kysyi.
- verta syytävä poikuli lakkasi säikäyttelemästä mua pienen levolac-annoksen jälkeen. ei-kivaa oli huomata että levolacin viereiset purkit kaapissa ei liikahtaneet senttiäkään. joku juukeli on purkin kaatanut, ja nostanut pystyyn katsomatta sinne kaappiin ollenkaan. voin kertoa että se pullosta valunut tökötti oli tosi tiukkaan liimannut muutamia pusseja ja purnukoita kaapinlattiaan, ja tunnin olen kaapinut, raapinut, putsannut ja puunannut sitä riivatun kaappia.
- muhun iski mania. siirtelin kaappiepisodin jälkeen huonekaluja, hoitelin kasveja, pyyhin pölyjä, imuroin. harmi vaan että mitä enempi mä siivoon, sitä enempi kämppä sotkeentuu.
- maanisuus ajoi mut myös lenkille. se oli euforista! hieno koira, hyvä musiikki, upeet maisemat. puhumattakaan mun kropasta joka ilolla mua kuljetti. ihme ettei siinä juuri tunnu se olenko kuin ahkerasti lenkkeillyt. aina se vaan jaksaa. ja tykkää. i love me!
- nauratti ihan hitokseen kun kerroin murulle että esikko jatkaa sairastamista mummolassa. niin lapsellisen ilosta hymyä en ole vähään aikaan nähnytkään. kysyin josko siitä on jotenki huvittavaa että multa puuttuu muksuja, mutta ilonaihe oli ainoostaan kuulemma se että meillä on taas ilta kaksin täällä. hiis. mitähän me keksittäis?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti