mä olen yrittänyt kirjottaa kauniisti viimevuodesta ja pohtia tulevaa. kirjotukset on "luonnos"-laatikossa, koska teksti on vaan taas käsittämätöntä liipalaapaa.
en mä muista juuri mitään viimevuodesta. en tiedä mitä odottaa tulevalta.
vuosi 2009 päättyi kihlaukseen ja pojan syntymään. voiko siitä pistää paremmaksi?
vuosi 2010 on ollut hektinen kotiäiteilyvuosi. arka on pyöritetty niin maan urakalla. pikkuvauvasta on tullut reipas pikkumies. sen kehityksen seuraaminen on aina yhtä vallottavaa ja vetää sanattomaksi. täällä on keitetty miljoona litraa puuroa, lämmitelty maitoa. herätty 365 kertaa kello kuusi aamulla. harrastettu yöjuoksuja noin tuplamäärä. nukuteltu, kylvetely, leikitty, haliteltu ja laulettu.
ruttua tarhan viety, ja sieltä haettu. auringonpaisteessa, sateessa, lumipyryssä ja pakkasessa. ulkoiltu pihalla, ystävien kanssa ja ilman. kuunteltu rutun hauskoja juttuja, selvitetty sen arkisotkuja. opetettu ja kerrattu miljoonasti kodin sääntöjä. raivottu ja rakastettu. paimennettu tyttöä yöllä omaan sänkyyn. katsottu lastenohjelmia ja eläindokkareita. käyty uimassa. tehty suuri elämysretki laivalle.
esikkoa on paimennettu elämän perusasioista. kuunneltu vaateanalyysejä tunteja. jaettu hauskoja juttuja koulusta, näytelmästä, elämästä. tavattu sen kavereita. koettu tekstarin välityksellä tanskasta sen ensisuudelma jonkun partasen mehikaanin kanssa. kuunnteltu iltaitkuja, angsteja ja huolia. lohdutettu. rakastettu. kielletty sitä huolehtimasta musta. seurattu sen kasvamista rakastamaan pikkusisariaan valtavasti.
murua on viime vuonna tuettu, ja sen puolesta turhaankin huolehdittu. mökötyksiä ja mykkyyksiä vastaanotettu. ja jopa riidellä räiskähdelty. rakastettu paljon ja kovaa. amsterdamissa seikkailtu. yhdessä kylvetty, lenkitelty, hiissailtu, juteltu. pinkkiä kuunneltu. ostarilla suudeltu. häitä suunniteltu. itkuja itketty, vaikeuksissa tuettu. vastuuta jaettu. pihalla tupakoitu.
itseeni olen hieman pettynyt. en olekaan se pitkäpinnainen hellä kotiäiti. joskus ärsyttää penskojen mellastus tosi kovin. ruttunaaman kanssa olen joutunut vääntämään enemmän kuin laki sallii. olen jopa sortunut korottamaan ääntä. siitä en itse tykkää yhtään. viime vuonna olen nukkunut vähän. jaksanut silti lapsia rakkaudella hoitaa. siihen olen äärimmäisen tyytyväinen. olen ressannut liikaa murun ihottumia, ja ottanut itseeni syytä joka ei siihen kuulu. vedin itseni pikku piippuun ihan vuoden lopussa, samalla kun petyin murun käytökseen ensimmäistä kertaa vakavasti. osasin pyytää apua. samalla muistin ketkä on mulle oman perheeni ohella tärkeitä ihmisiä. reissasin serkkujeni kanssa, ja selkeästi näki mistä puusta meit on tehty. samasta puusta. kaikki. äidin sairastuessa perheen merkitys on selkiintynyt muutenkin. äärimmäisen tyytyväinen olen omaan kehooni, joka pikkuista floppia lukuunottamatta on kantanut mut taas reippaasti yhden vuoden läpi. sairastelematta, kolottamatta. oppinut olen olemaan vähän epätäydellinen ja vetämään vähän rajoja. silti pyrin näyttämään tärkeille ihmisilleni paljonko heistä välitän. itseäni säästämättä.
olen varma että viime vuotta muistelen haikeudella ja lämmöllä myöhemmin. 2010 oli ihana perhevuosi, kaikki hitsautui kohdilleen. hieno palapelini. perhe, muru, esikko, ruttu, leijona. koti, työ, koulu, lomat. parisuhde, rakkaus, läheisyys, varmuus.
alkavaa vuotta tässä haistelen. muutoksen vuosi se tulee olemaan. ensin mä töihin, muru kotiin, sitten muru kouluun. esikko hakee lukioon. lomailla haluaisin yhdessä, rauhassa. esikon kripajuhlat on kesällä, sitten ehkä parisuhteen vakinaistamista, adoptiohommia, nimen muuttumista.
jokatapauksessa teemme vuodesta omannäköisemme. kiitos rakkaudesta perheelle. tsempeistä ja välittämisestä muille rakkaille, ja myötäelämisestä myös blogin kommentaattoreille.
täällä jatketaan samaa tuubaa!
onnellista alkavaa vuotta itsekullekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti