tiistai 4. tammikuuta 2011

elossa ollaan

hintsusti.
aivot on täysin lamassa.
perustyö menee hyvin, tuun ihmisten kanssa niin hyvin toimeen. kirjalliset sensijaan on ihan kateissa. hirvee ressi kun ensinmainittua on vaikea tehdä jos jälkeenmainittu tökkii, ja aivoihin ei jää mitään muistijälkeä vaikka kuinka lukisin, tarkistaisin ja tarkistaisin tarkistuksiani.

mä niin toivon että se alkaa sujua, ja jostain tuolta kovalevyltä vapautuu tilaa tohon töiden kirjalliseen puoleen.

työkaverit on aivan mielettömiä, ja tuntuu etten olis ollukaan poissa ollenkaan. tosi mukavia ja ottivat heti taas omakseen mut.

mein oma tiimikin on kasvanut yhdellä (nyreellä vanhalla) lepakolla, mutta siitä onkin tullut mun bestis. auttaa kaikessa, kävelee perässä kertomassa nälkämäänlapsi-vitsejä viitaten mun ulkomuotoon, ja raahaa mulle ruokalasta hedelmiä. tästä kuulette vielä.

emäntä on kotona elementissään. hyvää ruokaa on valmiina kun tulen töistä. lapset ilosia, ulkoilutettuja ja hyvinhoidettuja. pyykkikone laulaa. mikäs mun tässä työläistä leikkiessä. poikuli vähän natisee ja roikkuu sylissä kun olen kotona, mutta ei missään nimessä rasitteeksi asti. eilen illalla kun pakkasin sitä unipussiin, tuli itku silmään kun ajattelin että vasta seuraavana iltapvänä nähdään. onneksi pikkuherran sisäinen kello ei pettänyt tälläkään kertaa, ja puoli kuusi se oli täällä mulle huomenia ja hyviä töitä toivottamassa.

niinkun sanoin, kyllä tää tästä.
kyllä tää tästä.
vaihtelu virkistää sano kissa kun mummolla pöytää pyyhki.

nappasin esikon ulosannista seuraavan lainin (salaa, hyi!) "Kun äiti lähti tänää pitkästä aikaa töihin ja äitipuoleni jäi kotiin, muuttui meijän perheen elämä kertaheitolla. Kukaan ei enää oo töissä öitä, äiti tulee olee aina töissä ja syksyllä kukaan ei enää kauheesti o kotona."

eikai se noin lohdutonta sentään ole? eihän?

esikoiseni pillitti mun työuran alussa että olen aina töissä, ja kun jäin rutun kanssa kotiin, se valitti että olen aina kotona ja tiellä. nyt kun olen töissä. olen sen mielestä aina siellä, enkä ikinä käytettävissä... puuh. teinit! mikään ei kelpaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti