tiistai 11. tammikuuta 2011

hyväksikäyttöä

se madonna-look-alike-juttu oli silmät ja kasvot. ei käsivarret niinko toivoin! hitto. pitää heiluttaa lisää kahvakuulaa siis. murr.

no ei siinä mitään. nää silmät on ihan kätsyt. mua vaan rupes aamulla mietityttään onko oikeesti kauheeta käyttää naisellisia avuja saadakseen haluamansa?
yhdessä työpaikassa mut aina lähetettiin ison pomon juttusille, kun parilla räpsytyksellä ja hymyllä sai irtomaan määrärahoja vaikka ja mihin. siinä työpaikassa apua sai nätisti pyytämällä myös vaikka ja keltä kolleegalta. se oli hienoa, sain vaan kateellisemmilta haukut heteromaisesta toiminnasta, mutta eipä haitannut kun kaikki oli yksikön hyväksi kotiinpäin.

noh. nyt siis nykyinen työparini saikuttaa urakalla. se on ollut sellanen aina, että jossain on kremppaa koko ajan. mutta esimieheni mukaan vaan hullummaksi menee. tyyppi, josta oikeesti ihmisenä kyllä tykkään, on poissa töistä harva se viikko.

ja siis, onhan mulla se vanha lepakkoapuri. kuuluu siis mun toimenkuvaan pyytää sitä tekemään asioita, koska mä olen (kröhöm) korkeemmin koulutettu, mutta musta ei ole kyllä tälläseen ylempään asemaan ollenkaan. ystävällisen hymyn ja silmäniskun kera kun pyytää, niin asiat tapahtuu heti. lepakko on perusteellinen ja ahkera, ja tekee näköjään ilolla vaikka ja mitä perusjuttuja joita en ehdi tai muista.

mulla on psyykessä ehkä vikaa, mutta musta oli hiton nöyryyttävää että jo toista viikkoa tyyppi auttaa mua kaikessa ja on ylen ystävällinen, ja sitten se vielä raahaa mulle niitä hiton eväitä. mä pelkään että mä käytän mun ripsiä ja ystävällisyyttä jotenkin hyväksi tässä saadakseni itselleni etuja ja apuja. ne hiton-hiton eväät. mä olen sanonut etten tartte mitään. hmh. mä en ole tottunut tämmöseen, ja kiitollisuuden sijasta olen jotenkin vähän huonolla omatunnolla.

mä draftasin sen toiselle työntekijälle jolla on nyt ihan hiton rankkaa ihan oikeesti kun mun työpari jäi pois, mutta mistä lyödään vetoa niin se on aamulla siellä taas mun apuna. vaikka on asioita joista selviisin yksinkin. ottaako apua vastaan kun se kävele perässä? onko sit joku hyväksikäyttäjä? vai pahotanko sen mielen sanomalla pärjääväni helvetin hienosti itsekin?

3 kommenttia:

  1. Tiesti otat tarjotun avun vastaan, et sä kuitenkaan veitsi kurkulla sitä uhkaile :) Ja se voi oikeesti nauttia siitä et saa olla apuna. Nii ja joo, on sul ja Madonnalla kyl samoja piirteitä nyt kun sanoit, enpäs oo tajunnut ennen!

    VastaaPoista
  2. sain tänään apua, koska se oli omat työnsä delegoinu muualle, sen lisäks sain pinnin ja mandariinin :D
    turha munkaan tässä olla tunnollinen ja speksaa hölmöjä. emmä nimenomaan sitä mitenkään painosta auttaa mua.
    jos hymyllä saa apua, niin otetaan vastaan sit. ja se on koko työyhteisössä hiukka hyljeksitty, niin varmaan ihan kiva että ees joku on ystävällinen... luulen :)

    VastaaPoista
  3. sain tänään apua, koska se oli omat työnsä delegoinu muualle, sen lisäks sain pinnin ja mandariinin :D
    turha munkaan tässä olla tunnollinen ja speksaa hölmöjä. emmä nimenomaan sitä mitenkään painosta auttaa mua.
    jos hymyllä saa apua, niin otetaan vastaan sit. ja se on koko työyhteisössä hiukka hyljeksitty, niin varmaan ihan kiva että ees joku on ystävällinen... luulen :)

    VastaaPoista