on se uskomatonta miten hyvä mieli voi olla, kun päätyönantajaltani, pikku poikaselta tulee "normipalautetta". eli unessa pysyy. miten se voikaan olla niin merkityksellinen asia? nyt se vaan on niin.
yösyötöt on vähentyneet viimeaikojen 6-10:stä kerrasta kahteen. tuntuu hassulta. poikaa on myös kivompi nukutella omaan sänkyyn, kun yrittelyä on kerta tai kaksi, riippuen siitä miten itse pysyn yösyötöissä hereillä. huutoa ei sängyssä öisin tule, jotekin se juttelee ja jalkojaan heiluttelee jos ei uni tule heti. pyrin olemaan koskematta tai hötkyttämättä sitä, että se tosiaan oppis nukahtamaan ihan itse. (niinkuin iltaisin, ja nykyään päivisinkin tapahtuu.) viimeyönä makasin alkuyöstä hereille kuunnellen rakkaitteni unituhinoita, ja keskellä yötä tunnin sohvalla (hymy naamallani) kuunnellen pojan pikkusia unijutteluja jotka makkarista kantautui mun korviin. ja olin onnellinen.
ehkä tuo kiinteiden aloitus on täyttänyt laihulin mahaa niin ettei tarvitse olla hysteerinen ja voi rauhassa nukkua. aika näyttää kauan tätä kestää tälläsenään.
motivaatio kymppi, ja itsetyytyväisyys samoin.
Oi, oikein ihanaa kuulla että poikasi alkaa nukkumaan hyvin! :) Sinnikkyys palkittiin! :)Ihanaa kevättä teidän perheelle!
VastaaPoista