torstai 29. huhtikuuta 2010

maalainen kotona

tässä lupaamani postaus liittyen maalaisiin. tai tarkennettuna maalaiseen.

koska muru on kotoisin pienestä kaupungista, ja minä helsingistä, on mein vastakkaisiin tapoihin ja tottumuksiin hyvä selitys. toinen on se maalainen ja mä se kaupunkilainen.

tänään taas päästiin aiheeseen kun lakanat tuli kuivausrummusta. mä vedän ne, ja käärin rullalle patterin päälle. näin on kaupunkilaisemännät töissä suositelleet. muru levittäis narulle ja mankelois. joskus myös viikkaan ne henkareille. sepä on maalaisesta perin villiä touhua.

maalainen pesee maanisesti pyykkiä. koko ajan kone laulaa. se on väriopillisesti tosi pedantti. jos ei "vihreiden" koneelliseen tule tarpeeksi, se ronkkii kaikki mahdolliset vaatejemmat saadakseen täyden koneellisen. kun se kuuli yhteenmuuttaessa että mun värijako pyykeissä on tummat ja vaaleet, se vaati saada asunnon pyykkivastaavan roolin. sopii mulle.

maalainen tekee tosi hyvää perusruokaa. ja julmettuja määriä. meillä syö usein oman väen lisäksi yhdet tutut/ateria. huippu oli kun ruokin mein oman perheen ja puiston muksut + yhden ylimääräsen äidin murun tekemällä jauhelihakastike-pasta-hässäkällä.

mä ostan kalliimpia ruoka-aineita ja vähän kerrallaan. mm. soijajugurtti, luomumaito, täysjyväpasta ja kalliit juustot ja suklaat saa maalaisen tuhahtelemaan mulle. kun sais niitä kuulemma halvemmallakin. idut, linssit ja erikoissalaatit on sen mielestä kaupunkilaisten kotkotuksia. sushia mä olen saanut sen maistamaan. painostamalla.

maalaista ihmetyttää mun tapa käydä stockalla, ja maksaa muutenkin hyvästä palvelusta ja joskus jopa fiiliksestä. myös kaikki pikkuputiikit saa mun ostofiilikset liekkeihin. maalainen ihmettelee sitä, että jos tuotteet saa halvemmalla muualta, niin miksi hitossa mä väkisin maksan "liikaa", ja miksi joitakin juttuja pitää edes ostaa? uniikit lastenlelut ja vaatteet aiheuttaa maalaisessa kovaa päivittelyä. nykyään mä osaan jo kätevästi poistaa niistä hintalaput ennenkun esittelen ostoksia tai "löytöjäni" sille. se ei myöskään ymmärrä mun kirpputoreilua. miten ihminen joka maksaa toisesta lelusta putiikkiin 50e, ostaa seuraavalla viikolla jonkun kuluneen lelupimpulan kirppikseltä hintaan 0,5e? no helposti, mulla on tietty linja, vaikkei käytännönläheinen maalainen sitä selkeesti huomaakaan.

vaatemaut ei ihan meinaa osua meillä yksiin. molempien mielestä lasten pitää olla siisteissä ja ehjissä vaatteissa. kaupunkilainen pukee ne rennosti boheemeihin kierrätettyihin vaatteisiin. maailainen (omasta mielestään ainakin) hiukka tyylikkäämmin.

maalaisessa sen rennonletkeän elämänasenteen, hyvän huumorin, hellyyden ja huolenpidon lisäksi kivaa on periksiantamattomuus, jota huonoina päivinä kutsutaan jääräpäisyydeksi.

maalainen on myös ahkera ja säntillinen, siinä missä minä hiukan boheemi ja höhelö.

voihan olla että nämä listaamani muutamat eroavaisuudet riippuu myös kasvatuksesta, tai vaan luonne-eroista, mutta huumoria saa peliin, eikä erilaiset tavat hierrä, kun ne voi laittaa maalais-kaupunkilais-vastakkainasettelun piikkiin.


(p.s. murun "maalainen" äiti sanoi muuten just syntyneelle vauvallemme että menepä "iskän" syliin. tarkoittaen murua. vanhakantaista rooliajattelua vai maalaisten yksinkertaisuutta, vai ihan lipsahdus? en tiedä. mutta kaupunkilainen älähti.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti