haluaisin teille sanoa

kirjotin eilen illalla kasan sentimentaalista soopaa. en kuitenkaan julkaissut tekstiä, koska se oli musta niin töllöä. muutin kuitenkin mieltäni. antaa mennä vaan. ja tulla. soopaa ovista ja ikkunoista. 

olen puhunut tänään painavia asioita. kolmeen kertaan.
ensin insinöörin kanssa. elämästä, kuolemasta ja kaikesta siitä väliltä.
sitten murun kanssa. parisuhteesta, stressistä ja mähaluun-sähaluut-mitennääsopiiyhteen:stä.
ja illan pääteeksi uupuneen puistoystävän kanssa. väsymyksestä, arjesta, sen miehestä.


nyt uuvuttaa ja selkää särkee. pää ja mieli on turta.


insinöörille haluan olla tässä. kuunnella. toisaalta mulla on valtava halu paeta pahoja asioita, elää omassa illuusiossa jossa ihmeitä vaan tapahtuu ja epätodennäköset asiat tulee todennäköisiksi. vaikeat asiat katoaa. elämä voittaa ja maailma pelastuu. vaikka mun koko maailmankuva tässä nyt romuttuis, ja mun psyyke repeilis, niin tässä olen. olen vaan. en voi enää paeta. ja olen huomannut etten haluakaan. en koe tässä mitään kasvattava tai opettavaa. surua ja haikeutta ainoastaan. ja kauhua. luopumisen pelkoa.


murulle haluisin takoa järkeä päähän, en vaan löydä työkaluja. mä haluaisin että se tietää että jaksan ja pystyn vielä vaikka mihin. ei tämä ole mikään yhdensuunnan moottoritie. tätä pääsee kahteen suuntaan. avaisitko suusi ja pyytäisit apua? kun se ei tarjottuna kelpaa. ei se tee susta huonoa ihmistä ja koska rakastan sua yli kaiken, teen täällä arjessa vaikka ja mitä auttaakseni sua. kun mun ei tartte kaikkea yksin jaksaa, ei tartte sunkaan. 


ja naapurille haluaisin sanoa että lapset on kerran pieniä, ja mieskin vaan näyttää tollolta niiden väsyneiden silmien läpi. perusasiat on kunnossa. ei sunkaan tarvitse yksin kaikkea jaksaa. eikä haittaa että sä itket kun ollaan koolla, parempi että pystyt huonojakin asioita jakamaan meille. pyydä sinäkin, otan lapsia, tulen käymään, olen vaan. onneksi on ystäviä. ne välittää, ja huolehtii. 

lapset menee tänään yökylään. (kiitos rakas L!) meillä on ilta kaksin murun kanssa. mä menen huomenna tuon viimeeksmainitun ystävän kanssa kirppistelemään. otetaan hyvät eväät. kahvia, pullaa, karkkia. kotiäitien vapaapäivä, omaa aikaa. illalla kun lapset kotiutuu, ne pääsee vaahtokylpyyn. rutulla on karkkipäivä. sunnuntaina mennään kummilaan hiissailemaan. ja maanantaina alkaa murun vapaat.

kyllä tää tästä iloks kääntyy. ja onneks. ja kaikeks tutuksi ihanaksi. kun vaan jaksais tän päivän. olla reipas ja hyvä mutsi. ja ihana puoliso. siivota vähän. huolimatta siitä että silmät räpsräpsyy. ahdistelee ja vituttaa. selkää särkee.

p.s. lapset on ihania. hyväntuulisia, reippaita, kauniita. kyllä mä jaksan. ja jaksan ja jaksan.