hemmeti.
nettikaupat on oikeesti kivoja. voi tässä sapuskanlaiton ohella (lihamureke* & rosmariini-uunikasvikset.) ostella vaikka uuden imurin.
kun muru muutti meille, annoin oman imukoneen siskolleni. sillä mitä me kahdella. no sit käviki sillais, että pikkutuholaiset on himppa kiskoneet imurinjohtoa, ja johan se ei kovin hyvin enää toimikaan.
olisko elo kivaa kolmen koiran perheessä pelkällä harja&kihveli-yhdistelmällä? karvanlähtöaikaan? ei me viitsitä kokeilla edes.
kakssataa uudesta superimurista kotiinkannettuna on ihan kohtuuhinta, paitsi tämmösille peruspalkansaajille, kun asuntolaina on suht iso, ja toinen palkansaaja kotihommissa.
murulla onneks vähän on keikkaa pukannut. nytkin se on viettänyt koko viikolopun duunissa. joka tarkottaa että pyöritän perhe&koira-sirkusta työviikon päälle täällä itsekseni. en kyllä tästä valittamaankaan kehtaa ryhtyä, kun ei aseta mitään hillittömiä "pakkotehdä"-tavoitteita, niin kivasti sujuu. se, olenko viikonlopun jäliltä rentoutunut ja levännyt uutta työviikkoa ajatellen, on toinen juttu. onneks tää kotisirkus ja sen sirkusapinat on perusteiltaan kivoja, ja työkin on sieltä parhaasta päästä, ni hyvin jaksaa, luulen...
ootan muuten ihan mielenkiinnolla millaseen murheen alhoon mein talous painuu kun muru alottaa koulun. opintotuen ollessa se mitä se on.
nelisenvuotta kun käkistelee ja toivoo ettei kodinkoneet muut ala leviämään, niin kai tässä selvitään.
elämä on. kallista.
*toivomani paahtopaisti vaihtui murekkeeseen, koska 17e palasta lihaa oli musta hiukka kohtuutonta. terkut vaan mein uudelle k-kauppiaalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti