viikko sitten sunnuntaina murun nilkka sanoi poks.
kävin töissä hakemassa sille kepit ja delegoimassa työhommat muille. sitten läksin lääkärille murun kanssa kertomaan miten tulisi toimia. ja viihdyttämään leijonapoikaa siksiaikaa että mamin nilkasta saatiin röntgenit.
sittenpä oli aikamoinen husellusviikko mahakipuineen, koiralenkkeineen ja lapsenhoitoineen. ylimääräsine töineen sun muineen.
päälle kiva tynkäviikonloppu, ja hieman aikaa kaksin. paino sanalla hieman.
sunnuntaina lasten kotiuduttua leijona yrjösi olan takaa. ja uusi arki alkoi sillä, että muru laattaili ja koomaili. töissä jo varottelin että voi olla että tulee taas maanantaipoissaolo, mutta muru sinnitteli leijonan kanssa kotona kaksin. rutun sängyssä yrjöillen, ja poikulille pinnikseen leluja ojennellen.
hoh hoijaa. on tää arki kanssa yks saamari. mietin vaan oliko mun vatsan kipristely sittenkin joku vatsapöpö, vai onko tän hetkinen heikko happi alkavaa yrjötautia, vai vaan väsymystä.
voi tauti. ei voi muuta sanoa.
perusarki maistuis vaihteeks kivalta. pliis. antakaa sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti