sunnuntai 8. elokuuta 2010

orpo piru, päätön orava ja muita juttuja

* ruttunaama lähti eksälleni kylään, ekaa kertaa vissiin kolmeen kuukauteen. onpa kotona hiljaista. ja mulla on aika eksynyt olo, koska jos jonkun kanssa elän symbioosissa, niin se on ruttu. muru epäili mun ikävää tottumuksen aiheuttamaksi, mutta ku mä oikeesti tykkään siitä pallopää-raivottaresta tosi kovin. kaipaan sen pieniä käsiä ja kinttuja tänne lentämään paikasta toiseen, sen irvailevaa naamaa, ja höpsöjä juttuja. tuleehan se sieltä piankin, ja tosi ilosena varmaan. mutta osaisinpa nyt nauttia tästä hiljaisuudesta ilman mitään kaiherrusta.

* eilen hohhailtiin pihalla koko perhe, ja nähtiin kun haukka. (ehkä kanahaukka) oli napannut oravan ja veteli sitä autuaana napaansa mein pihapuussa. aika villiä. ja vähän ajan päästä pihanpoikki loikki pikkunen oravanpentu. jos se haukkahirviö oli syöny sen mamman ni mä en kestä enkä ala. ruttu yritti saada pikkuoravan kiinni että vois sitä halia ja lohduttaa, mutta vauvaorava ei ollu kovin kiinnostunut moisesta läheisyydestä. no, toiv se pikkurääpäle pärjäilee omillaan.

* käytiin perjantaina cityllä murun kanssa sen viimosen lomaillan kunniaksi. olipa kivaa. istuttiin pienessä puistikossa jutskaamassa, ja oli todella, todella, todella mielenkiintoset ja hyvät puheet. ja monia asioita mitä ei arjessa ehdi/jaksa/pysty käymään läpi, käytiin läpi siellä lämpimässä kesäillassa, keveessä hiprakassa.

* käytiin myös mamassa heilumassa. olipa virkistävää kun siellä ei ollut ketään tuttuja. painotan ja alleviivaan, ei ketään tuttuja (ihmiset vissiin panosti la-illan vaahtobileisiin). kahdestaan juteltiin, tanssittiin ja oltiin hiis hiis. maalaisen maalaisystävä tuli loppuillasta seuraksi, mutta mä olin jo niin väsymyskoomat että taisin vaikuttaa aivokuolleelta jo siinäkohtaa.

* kotiin palatessa mä olin täysin selvä, mutta julmetun väsynyt. ja saapuessamme pihalle, kuului sinne asti poikulin raivoisa huuto. poika parkui täysin hereillä ja roikkui ukin parrassa, esikko seisoi väsyneen näköisenä keittiön ovella ja ruttunaama nukkui lastenhuoneen lattialla. oih, mun ihana sekopääperhe! hoitelin sitten poikaa aamuun asti, koska sitä ei nukuttanut ollenkaan. ja komensin välillä alakerran jatkoilijanuoretmiehet hiljaiseksi jotta edes muut sais nukkua.ja kun poikuli nukahti, heräsi ruttunaama. sunnuntai mulla tietty sit meni aivan tiedottomassa tilassa mekaanisesti toimien. kaksi valvottua yötä putkeen ja päivät äidintyötä päälle on vähän liikaa munkinlaiselle äitisissille.

* nyt, ajoissa nukkumatin kanssa alotettujen deittien ansiosta, olen elävien kirjoissa, tosin kroppaa särkee joka paikasta aika kovin. muru läksi aamuyöstä töihin, ja tästä se arki alkaa. esikko menee kouluun ensiviikolla, ruttunaama tarhaan seuraavalla ja siinä sitten pyöritään sitä piiriä joululle saakka.

* eilisessä murun töihinlähdön aiheuttaneessa eroahdistuksessa palasin vanhaan ajatukseen, jospa alkaisin tehdä 4 päivästä työviikkoa kun muru jää pojan kanssa kotiin. kuka rahasta välittää? haluaisin vaan tosi kovin olla mun perheen kanssa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti