tiistai 7. joulukuuta 2010

elämä on eritavalla, fläsäri

ne seiso siin eteisessä. puki päälle. oli menossa ulos. sil toisella oli joku tärkee juttu kesken. selitti intensiivisesti jotakin asiaa. samassa vauva tuli perässä eteiseen, heittäyty kenkien päälle, kilju ja kikatti. toinen kumartu vauvan puoleen, kutitteli sitä, kilju sille takasin. sen toisen juttu jäi kesken, kun kuuntelijan huomio selkeesti kiinnitty vauvaan. kun ulko-ovi meni niiden takana kiinni, se toinen sano:
- anteeks. mitä sä olit sanomassa?
toinen hymyilee, jatkaa juttua kun mitään keskeytystä ei olis ollukaan.
se toinen äimistyy vähän, ihmettelee missä on ne raivarit. sua ei kiinnosta mun jutut. sä et ikinä kuuntele. sä et rakasta mua.


ainii, se muistaa. elämä on nyt eritavalla. 
se suukottaa sitä toista. hymyilee. 
- mikäs nyt tuli, se toinen kysyy. 
- ei mikään. oon vaan niin ilonen susta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti