pe, la, su.
olin oikeessa. tää viikko juoksee. en meinaa perässä pysyä.
sieltä se maanantai tulla puksuttaa, kuin juna. ja varmaan jyrää meitin samanlaisella intensiteetillä kun vois kuvitella junan tekevän. satasella päin, ja maanatai-iltana musta on jäljellä vaan "märkä rätti."
mä nyt jaksan jankkaa tästä töihinlähdöstä.
oon kuullut huhua että kirjaamiset työpaikalla on muuttuneet. toisaalta ihan sama, koska en kuitenkaan muista niistä hölkäsen pölähtävää niistä entisistäkään. paineet tuloksellisuuteen on kovat, potilasaines hitaastiliikkuvaa. plaah. mä inhoan tuloksellisuutta ja ihmisten kanssa/parhaaksi tehtävää työtä samassa lauseessa. kun ei sitä hyvinvointia ja pärjäämistä hirveästi voi numeroilla mitata. onneksi saan oman sektorini takaisin enkä joudu heti työnkierrolle, omien mahtavien vanhojen tiimiläisten avulla mä ehkä pääsen kärryille siellä.
työkengät tuli postin mukana. ei tarvitse murun kumppareista leikkaamilla parvekekengillä ekoja päiviä surffata siellä. matkalippu pitää ladata, syömisiä miettiä, työmatkareittiä suunnitella.
poikuli on alkanut eroahdistella nukkumaanmennessä, ja yölohduttelulla kun poistun huoneesta on mekkala kun porsaalta päätä leikattaisiin. toivottavasti ma aamuna ei kaaos ole ihan totaalinen. muru lopettaa työt sunnuntaina iltaseiskalta ja hyppää kotiäidin saappaisiin maanantaina aamukuudelta. vois olla mielenkiintosta kohdata heti ekakotiäiskävuorossa eroahdistuksissaan angstailevat poika ja äiti.
(no ei vais, aikuinenhan mä oon. itken sit vasta ulkona...)
plussaa töihinlähdössä on se, että poikuli on oppinut kiipeemään esmes sohvalle, enpä ole täällä sen putoamisia pelkäämässä ja vahtaamassa. myös arjen tasaantuminen ja lastenhoidon tasaaminen kuulostaa kivalta. ja se että muru on kotona iltasin, ja voidaan käydä yhdessä unille, ja tehdä mitä...öö tälläset ihmiset nyt tekeekään kun huvittaa (isi! hahahaha). olis myös mahkuja harrastaa jotakin, mun tai rutun, tai molempien. ja viikonloppusin voidaan nauttia laatuajasta täysillä kaikki.
osaisinpa olla kaipaamatta kotiin. nauttia työajasta ja ottaa työn parhaat palat vaan. aikuisseura, tarpeellisuuden/hyödyksi olemisen tunne, ja palkka tietty, tähän käteen kiitos.
kyllä tää tästä, mä vakuutan itselleni. ajattele positiivisesti. älä ressaa.
silti päässä rimpsu lyhenee, pe, la, su. la, su. su. ja sitten...
TUUUUUUT, TUUUUUUUUUT! (jaigs. maanantaijuna!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti